maanantaina, marraskuuta 27, 2006

"Tassarna bort från Sibbo!"

Helsingin ja Sipoon rajoilla. Helsinki päättyy idässä muuriin, joka erottaa yhden Suomen suurimmista kaatopaikoista metsäisestä harvaanasutusta Sipoosta. Kuvattu peitetyn ja umpioidun Helsingin itäisen kaatopaikan päältä kohti uutta Vuosaaren satamaa ja Sipoon metsiä. Kuinka umpioituja ovat Helsingin todelliset päämäärät Sipoon osalta?



Subject: Vastine: "Tassarna bort från Sibbo!" -- [ VASTINE 15.11. HS - "Helsinki päättää uudelleen Sipoo rajastaan" .... [MIELIPIDE: Sipoo nousee kuntaongelmien ratkaisukoekentäksi yksityisellä rahoituksella]]


Hyvää huomenta,

Hesari innostui sittenkin löytämään toistakin puolta näkökulmauutisointiin kynäsi kautta. Nuo tarrat ovat tosiaan suoran kansalaistoiminnan ilmentymä, ei kovin vaikuttava, mutta suuntaviivoja antava. Mielipidetiedustelussa 80% sipoolaisista ei halua Hgin "syleilyä". Selvitysmieskin löysi jo kauan sitten huomatun lain kohdan 5 prosentista.

Kiitos kirjoituksestasi, joka toi "huumoripitoisesti" --ehkä joidenkin mielestä vähättelevästi amatööritoimintaa korostaen -- esille näkökulmaa vastineena Hesarin toistaiseksi kovin yksipuolisille kannanotoille Hgin puolesta ja Sipoota vstaan.

Suora kansalaisvaikute ja -voima saattavat tehdä tässä vielä yllätyksen ammattikehäketuille.

Hyvää journalismia suoran kansalaistoiminnan nimissä,

Terv. Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

.................................................................................................
----- Original Message -----
From:
Ilkka Luoma
To:
jarmo.huhtanen@sanoma.fi
Cc:
matti.apunen@aamulehti.fi ; jouko.jokinen@satakunnankansa.fi ; raimo.vahtera@turunsanomat.fi ; juha.peltonen@demari.fi ; erkki.laatikainen@keskisuomalainen.fi ; risto.uimonen@kaleva.fi ; seppo.ronkko@savonsanomat.fi ; pekka.mervola@karjalainen.fi ; markku.espo@kymensanomat.fi ; heikki.hakala@ess.fi ; janne.virkkunen@sanoma.fi
Sent: Wednesday, November 15, 2006 6:25 AM

Subject: VASTINE 15.11. HS - "Helsinki päättää uudelleen Sipoo rajastaan" .... [MIELIPIDE: Sipoo nousee kuntaongelmien ratkaisukoekentäksi yksityisellä rahoituksella]


AVOIN KANSALAISKIRJE

Hyvä Jarmo Huhtanen,

Tänään 15.11. ke. julkaistiin kirjoituksesi Helsingin Sanomissa Sipoon -aiheesta otsikolla: "Helsinki päättää uudelleen Sipoo rajastaan". -- Eikö tuo otsikointi ole hiukan ylimitoitettu; eihän Helsinki mitään yksin päätä. Asia ei ole ratkaistu eikä päätetty, eikä tulla koskaan noin otsikoimallasi tavalla tekemäänkään. Valtioneuvosto tekee päätöksen, ... ja sitä ei ole vielä julkaistu, ehkä siirtyy vaalien tuolle puolen.

Eikö ole arveluttavaa julkistella noin voimakkaita sanoja ikäänkuin provosoiden lukijoita? Samalla tavalla HS koetti provosoida kansalaisia Nato-myönteisyyteen aiemmissa mm. pääkirjoituksissaan (näistä on lähetetty erillinen vastinemielipide pääkirjoitusosastollenne aiemmin) onnistuen Nato -aikeessaan nostamaan entisestään Ei-liittymiselle äänensä antaneiden määrää. Kuinka sinänsä sananvapauden puitteissa valtakunnallinen sanomalehti harjoittaa näinkin voimakasta mielipidemuuntoilmastoa, vastoin kanslaisten enemmistön mietteitä.

Sipoolaisistakin valtaenemmistö ei huolisi Helsinkiä mailleen [
http://www.adressit.com/sipoo_ei ]. Miksi sinänsä Helsingin pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat lähtee näin kopeaan ja ylimieliseen näkökulmatarkasteluun asiassa, jota ei ole edes missään virallisessa instanssissa päätösvaltaisesti käsitelty. Edes laillisuusnäkökantoja ei ole tarkoin tutkittu ja Te painatte lehteen tekstiä, kuten Helsinki itse tekisi omia yksipuolisia päätöksiään.

Ajaako printtimedian levikkihuoli toimittajia lehden vastuunkantajien vaatimuksesta kansalaisia ja lukijoita ajatellen arveluttaviin julkistustapoihin? Mielestäni Suomen suurimman sanomalehden tulisi harjoittaa tasapuolisempaa kansalaisvastuullisuusajattelua -- vai onko journalistiikan perinteikkäitä ja arvokkaita periaatteita jouduttu rekonstruoimaan tuloksien ja vuosineljänneksien tahtiin?

(Olen liittänyt alle Sipoo -aiheisen toisen näkökulman mielipidekirjoituksen, se on julkaistu useissa sanomalehdissä eri puolilla Suomea).

Ystävällisesti,

Ilkka Luoma
0400 607080

...................................................................
----- Original Message -----
From:
Ilkka Luoma

Cc:
harry.harkimo@hartwall-areena.com
Sent: Thursday, November 09, 2006 7:51 PM

Subject: MIELIPIDE: Sipoo nousee kuntaongelmien ratkaisukoekentäksi yksityisellä rahoituksella

"Kuntakehityksen ongelmia voidaan ratkoa yksityisellä rahalla" - Hjallis Harkimo
[vapaa lainaus varjoselvitysmies Harkimon lausunnoista - HS 9.marraskuuta 2007]

Pitkin kuluvaa vuosipuoliskoa on Sipoo - Helsinki maaottelu puhuttanut suuren painostusvoimasta ja ylimielisyydestä kuin myös pienen sinnikkyydestä ja itsepäisyydestä. Pienet kunnat ovat useasti ylivelkaantuneet kasvukipujen tai väestöharventumien vuoksi. Kunta rahoittaa itseään valtion tulosiirroilla, kunnallisverolla ja lainoilla. Maapallon ympäri yksin purjehtinut liikemies Hjallis Harkimo ehdottaa yksityistä rahaa kasvu- ja rahatarpeiden ratkaisuksi. Harkimo peräänkuulutti myös oikeudenmukaisuudenkin olevan vielä olemassa.

Harkimo tuli tunnetuksi yhden ihmisen todellisena voimannäyttönä - purjehdus ympäri maapallon oli pienen ihmisen suuri sinnikkyyden voimannäyttö, johon harva kykenee. Moni oli valmis 1990-luvulla kuoppaamaan Harkimon suuruudenhullut monitoimihallihankkeet. Harkimo keräsi yksinpurjehtijan sitkeydellä ja suvun business-suhteilla tarvittavat rahat ja pystytti pääkaupunkiseudun tarvitseman Suomen suurimman esiintymisareenan - ehkä paremmin Jokerit jääkiekkojoukkueen pesäpaikkana tunnetun jäähallin.

Sipoo on pieni yksinpurjehtija suuremman puristuksessa. Monet ovat asiaa tarkemmin tutkimatta valmiita kuoppaamaan sipoolaisten vastaanpyristelyt Helsingin syleilyä vastaan. Helsinki väittää tarpeenaan olevan laajentumisen kasvavan väestön takia - samaan aikaan, kun oppilaspulan vuoksi, on sulkemassa runsaasti peruskouluja. Väestörakenne kuulemma muuttuu ja rahaakin pitää säästää.

Sipoo voi todellakin rahoittaa Harkimon mallien mukaan kuntansa kehitystä, sanokamme nyt vaikkapa sitä arvioitua 40.000 uutta asukasta varten. Helsinki on väittänyt, että tarve on tuolle määrälle uutta elintilaa idästä. Heitto asukaslukumäärästä perustuu johonkin tutkimukseen ja selitykseen, ettei nyky-Helsingistä löydy enää riittävästi rakennusoikeutta uusille asukkaille.

Sipoo voi olla huomenna uuden kuntarahoitusmallin edelläkävijä koko Suomea ajatellen. Suomi kipristelee puheissa kuntaongelman kimpussa väitteellä, että tehokas kunta syntyy n. 20-30.000 asukkaan väestökeskittyminä. Kunnat tarvitsevat joka tapauksessa uutta ajattelua ja toiminnallista verta kehittyäkseen esimerkiksi ottamaan vastaan arvioitua paluumuuttoa suurien ikäluokkien myötä. Huomisen ja ensi vuosikymmenien väestöjakaumakehitys ei ole tänään kenelläkään tiedossa - siksi suuria mielihalumuutoksia voi väestössä kasvaneen vaurauden ja luonnonrauhan arvostuksen kasvamisen myötä tapahtua.

Joskus töksykirpeäsanainen Hjallis Harkimo on erinomainen varjoasiamies kirkastamaan sipoolaista yrittämisen henkeä. Pieni voi olla suuri, sinnikäs ja päämääränsä tunteva. Suomessa on ennenkin ratkottu pienenä suuria ongelmia. Yhteistyöllä lännestä elintilaa etsinyt Neuvostoliittokin torpattiin Talvisodan pakkasilla ja vielä toistamiseen Saksan tuella 1944 kesällä. Harkimo löysi kysyntää Euroopan suurimmilla markkinoilla Saksassa halleilleen ja nyt hän löytää ratkaisuja kaikkien pienten kuntien eduksi ja hyödyksi Sipoo projektissa, joilla Helsingin valtapoliittisesti ahne syleily torpataan.

Lopuksi herää kysymys, mistä nuo pääkaupunkiseudulle purkautuvat ihmismassat tulevat. Mikä on se vakuuttava ennuste, jossa Helsinki kasvaa 550.000:sta yli 600.000:een? Helsinki kasvaa luonnollisella tavalla liittymällä Vantaan kanssa yhteen 750.000 asukkaan pääkaupungiksi.

Väestösiirtymät voivat yllättää - Suomi on erinomaisen tyhjä maa. Yhä vauraampi, seuraavaksi eläkkeelle siirtyvä ikäluokka voi yllättää asuinaluevalinnoillaan. Herää kysymys, haluaako Helsinki vain maksukykyisiä veronmaksajia ja tonttibusinesta ongelmaistuvaan rahoitukseensa Sipoosta?

Miksi ei kysytä, mitä sipoolaiset haluavat - Sipoo voisi olla Suomen uudentyyppinen ekologisen kaupunkiympäristön näyteikkuna muulle Suomelle ja koko EU:lle. Nyt tehtävät kehityslinjaukset ratkaisevat huomisen suunnat. Mainittakoon, että suomalainen huippuosaaminen on menossa vuonna 2007 esittelemään ja markkinoimaan historiallisen laajassa promootiossa maamme parasta ekoympäristöosaamista ja -ajattelua uudenlaisena ekocitykonseptina maailman suurimmille asuinympäristömarkkinoille Kiinaan. Sipoosta voi tulla tämän merkittävän tapahtuman kummiekokunta.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
DSC_5759.JPG. 23. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvan saa julkaista vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvateksti:
Helsingin ja Sipoon rajoilla. Helsinki päättyy idässä muuriin, joka erottaa yhden Suomen suurimmista kaatopaikoista metsäisestä harvaanasutusta Sipoosta. Kuvattu peitetyn ja umpioidun Helsingin itäisen kaatopaikan päältä kohti uutta Vuosaaren satamaa ja Sipoon metsiä. Kuinka umpioituja ovat Helsingin todelliset päämäärät Sipoon osalta?

Ei kommentteja: