Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
[ ... YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeista Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.). Pioneerina toiminut Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin ... ]
Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.
Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.
Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.
Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.
Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.
Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle. YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.
Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa. Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.
Huominen arki avautuu nopeasti, kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.
Huomista ei voida jakaa nyt. Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.
Me emme ole yksin täällä. Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.
Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien, raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.
Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön. Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.
Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.
Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro, jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.
Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fihttp://ilkkaluoma.blogspot.com______________________
Kuva 1:
DSC_6928.JPG. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 1:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --
Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 2:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --
Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 3:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --
Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.
Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.
Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
Vaihtoehtonuoret istuvat erillään valtavirrasta erottuakseen massasta. Merkistö, kettingit, "mainosjulisteet" [tässä: tulipalon sammuttaja] ja muut erilaistumisvälineet korostuvat kokonaisuudessa, jota myös käyttäytyminen ja esiintyminen sävyttävät. Lordi kokosi ilmaisesiintymiseensä Suomen suurimman yleisön musiikitapahtumana toukokuussa 2006. Kuvan henkilöitä kehoitettiin järjestysvallan myötä kohteliaasti poistumaan oman turvallisuuden nimissä - näin tapahtuikin, ilman mitään rähinöitä ja mellakoita. Ihmiset ovat kautta aikain koristautuneet saadakseen yhteenkuuluvuusryhmänsä hyväksyntää ja osallistumisoikeutta. Evoluutiossa on aina ollut osallisena markkinointi ja omien toimintamahdollisuuksien myynti lajikumppaneille ja/tai yhteenkuuluvuusryhmillensä.
________________
[ ... moni isä ja äiti kauhistelevat, kun perheen nuoriso otattaa reikiä eri keho-osiinsa ja koristautuvat renkaisiin, metalleihin, nappeihin - niin navassa, huulessa kuin rivinä korvissa. Joukkohenki on purrut, erilaistuminen ja erottuminen on nyt in - vaikka kunkin yhteenkuuluvusryhmä asettaa "tiukat rajat ja säännöt" ... ]
Vuosituhansia ihmiset ovat koristelleet itseään markkinoidakseen valtaa, voimaa, viisautta tai jotain pyhää ja uhkaavaa - osoittaen erottautumista toisistaan. Kenraalit koristautuvat kiiltäviin merkkeihinsä ja punkkarit nostavat hiuksensa pystyyn, kuten koira karvansa, kun on vihainen tai peloissaan - ollakseen esimerkiksi uhkaavan näköinen.
Afrikassa eräät heimot venyttävät huulensa lautasilla ollakseen voimallisempia, sukupuolisesti kiinnostavampia ja toisiaan kiihottavia. Toiset taas venyttävät kaulaansa ollakseen ylevämpiä tai tiukkaavat ja kuristavat jalkateriään ollakseen sirompia ja naisellisempia, viehättääkseen isäntäänsä ja herraansa.
Kemikaliot ovat täynnänsä puikkoa, purkkia, pulloa, suihketta ja voidetta, päämääränä löytää ihmisestä jotain uutta erottuakseen toisista, saadakseen itsetuntoa ja ollakseen kaunis, sillä jokaisella on tarve saada tunnustetta ja hyväksyntää. Samalla tavalla nuoret hakevat rajojaan ja tunnustelevat ympäristönsä reaktioita, odottaenkin ehkä ojennusta alitajunnassaan, jolloin syntyisi ymmärrys, että välittämistä ja huolehtimista on sittenkin olemassa.
Ihminen varustaa itseään, toiset muskeleilla salilta, toiset tietämyksenä ja viisautena kirjoista. Osa rakentaa julkikuvaansa muurien taakse talojensa näyttävyytenä. Hyväksyttävyyttä rakennetaan myös ladon kokoisilla maastureilla, joilla ei ole mitään käytännön käyttöä kaupungeissa, mutta niissäkin on koristautumisen meininki. Arvostusta haetaan merkkikellolla ranteessa tai Brioni-puvulla huolellisin leikkauksin peittämässä elintasokummun ääriviivoja - ja jälleen tavoitteena on olla haluttavampi, näkyvämpi ja hyväksyttävämpi.
Ihminen ja eläimet röyhistävät, pöyhistävät ja pullistavat ollakseen pelottavampia, uhkaavampia, mielenkiintoisempia ja puolustavampia - hyväksymättömyyden pelon ollessa takana viimeisenä ajatuksena omasta pienuudesta. Kiilto, välkehtiminen ja uhkaava murina tuplaputkista nelivedon ulvoessa liikennevaloista synnyttää kanssakulkijoissa kateutta, pistosta ja yrittämisen uhoa mentaliteetilla - "enhän jälkeen voi jäädä, vaan minun vuoroni tulee, odota vain". Kateus kalvaa ja kirvelee. "Miksi talvipakkasella juuri tuolla parkkiruutunaapurilla on bensalämppäri, - minä vaan raaputan ja raaputan ja tuo pahuksenmoinen kiipeää valmiiksi lämpimään autoon".
Kaikella noilla edellä mainituilla on yksi yhteinen piirre - se on erottautuminen, oli se sitten metallirengas silmäkulmassa tai tuplaputket auton takapuolessa. Meillä on näyttämisen halu, me markkinoimme itseämme, kuten se afrikkalainen neito, joka venytti korviinsa reiät, repeytymisen uhallakin. Urosmetso taas levittää takaosastonsa sulkasadon näytiksi koppelolle, joka kyyhkysen lailla kujertaen tutkailee uroksellista kykyä ja taistelutahtoa - olisiko siinä se minun tehogeenisekoittaja?
Niin se ihminenkin markkinoi itseään kohennusvälineillä saadakseen haluamaansa; on push- ja pef-uppia, on kohottajaa sekä kutistajaa, on väriä, tuuhentajaa ja kohentajaa - kaikki vain siksi, että se tuntuu mukavalta olla hyväksytty ja edes joskus aiheiden ja katseiden keskipiste. Se silmäkulmassa killuva metallirenkulakin tyttären silmäkulmasta lähtee ajallaan, kunhan löydetään se oma sielun sisus ja - mielenrauha ymmärryksestä, että minä olen sittenkin aina ainutlaatuinen jo omana itsenänikin :-)
Ilkka Luoma
KESKUSTELU ---- TIEDE
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com/Kuva:
DSC_2199.JPG. 26. toukokuuta 2006, klo 18:13. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/384215046/ --
Kuvateksti:
Vaihtoehtonuoret istuvat erillään valtavirrasta erottuakseen massasta. Merkistö, kettingit, "mainosjulisteet" [tässä: tulipalon sammuttaja] ja muut erilaistumisvälineet korostuvat kokonaisuudessa, jota myös käyttäytyminen ja esiintyminen sävyttävät. Lordi kokosi ilmaisesiintymiseensä Suomen suurimman yleisön musiikitapahtumana toukokuussa 2006. Kuvan henkilöitä kehoitettiin järjestysvallan myötä kohteliaasti poistumaan oman turvallisuuden nimissä - näin tapahtuikin, ilman mitään rähinöitä ja mellakoita. Ihmiset ovat kautta aikain koristautuneet saadakseen yhteenkuuluvuusryhmänsä hyväksyntää ja osallistumisoikeutta. Evoluutiossa on aina ollut osallisena markkinointi ja omien toimintamahdollisuuksien myynti lajikumppaneille ja/tai yhteenkuuluvuusryhmillensä.
Eduskuntaan valinta tapahtuu ruohonjuuritasolta. Kansalaiset puntaroivat luottamusta, lupauksia, karismaa ja yleistä habitusta - kuinka kukin ehdokas hänelle sopisi. Kansakunnalla on kerran neljässä vuodessa mahdollisuus olla keskipisteessä, se on juuri nyt. Kuinka hyvin Kokoomus menestyy kahdella keihään kärjellä, jää kansalaisten ratkaistavaksi. Eräät kansalaiset myös ratkaisivat eduskunnan edessä olevien makasiinien ennen aikaisen kohtalon. Päätökset olivat otettu omiin käsiin. Tulevissa eduskuntavaaleissa toivotaan suurta aktiivisuutta ja korkeaa äänestysprosenttia. Seuraavat neljä vuotta ratkaisevat meidän huomisen suunnan - äänestä ja vaikuta!
[ ... Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on epäilemättä rehellisin, innokkain, yritteliäin ja vakuuttelevin omasta sopivuudestaan pääministeriksi, ikäluokastaan huolimatta. Kataisen kämmenet ovat Koivoston, mutta kipristelevä vakuuttelu takavuosien Väyrystä ... ]
Suomi käy eduskuntavaaleihin hyvin herkullisista lähtökohdista, jossa Kokoomus tulee ratkaisemaan kahden keihään politiikalla kansan jakaantumisen kahtia: passivoitunut nuoriso antanee ääniä vakuuttelevalle Kataiselle ja vuosi vuodelta vankistuva ja aktivoituva varttunut väki taas valitsee luotettavuutta tavoittelevan Niinistön. Muistettakoon kuitenkin, että Suomessa ei ole nyt pääministerivaali, se on poliitikkojen oma keksintö.
YLE 1:n Lauantaiseura haastatteli Jyrki Kataista kiusaten Niinistöllä, vaaligallupeilla ja ikärasismilla. Muistettakoon, että 1990-luvulla Keskustan Esko Aho nousi pääministeriksi maakunnasta 36-vuotiaana. Suomen kansa on aina palkinnut "poljetut ja parjatut" - näin myös Katainen saanee ylimääräisen piristeen maratonjuoksulle pääministeriksi pääministerin paikalle. Kansalaiset palkitsevat myös nykyisen pääministerin, vaikkakin ilkeämieliset huhut kertovat Keskustan tilanneen pyytämättä ja saaneen yllätyksenä vaalikiihdyttimen jo hyvissä ajoin internetin keskustelupalstoilta ja tekstiviestittelystä.
Kokoomus on omalla vedenjakajallaan välivaaleissaan. Eläkeläiset tulevat ratkaisemaan monta eduskuntapaikkaa omalla aktiivisuudellaan ja tämä suosii Sauli Niinistöä. Kansalaiset ovat jo antaneet kyselytutkimuksissa mielipiteensä pääministeristä, yllätys ei ole Niinistön suosio, mutta yllätys on Erkki Tuomiojan suosio ohi nykyisen valtiovarainministerin, puolueensa puheenjohtajan Eero Heinäluoman.
Katainen on innokas, yritteliäs ja ehkä hivenen liikaa vakuutteleva. Korosteet ovat selkeissä vaalilupauksissa ja puolueen vaaliohjelmassa, joka itseasiassa on normaalia puoluepolitiikkaa helisevin lausein ilman konkretiaa. Jokainen puolue osaa sanoa: Lisää rahaa opiskelijoille, lisää vanhuushoivaa, lisää yritteliäisyyttä, lisää ahkeruutta työpaikoille ja lisää innovaatioita turvaamaan meille niin tärkeää ulkomaanvientiä. Ei ole temppu lausua näin, sen sijaan on temppu saada ihmiset tekemään niin. Ei ne puheet vaan teot.
Kukaan poliitikko ei ole kertonut eväitä, kuinka liian monissa kansalaisissa vaikuttava alakulo, yksinäisyys, erakoituminen ja yrittämisen puute ja herpaantuminen - siis yksinkertaisesti yliväsyminen puretaan. Nämä eväät eivät edes aina vaadi rahaa. Kansakunnassa on puutetta uskosta, luottamuksesta, yhteenkuuluvuudesta ja joukkoon hyväksymisestä. Näihin tarpeisiin tarvitaan oikeita karsimaattisia aidosti asioista kiinnostuneita ehdokkaita, joille edustajan tehtävä olisi kutsumus. Kutsumus ei saa kohdistua kansanedustajan palkkaan, valtaan ja omien etujen vaikutusmahdollisuuksiin vaan äänestäjiin.
Missä ovat vastuunkantajat, jotka eivät lupaa mitään muuta kuin kuuntelua ja osallistumista ollen äänestäjien "iholla" läpi koko edustajakauden. Toimenpiteet ja ratkaisut tapahtuvat sitten itse suuressa salissa ja valiokuntatyöskentelyssä. Suurin tavoite ja itse lupaus pitäisi syntyä äänestäjiltä mahdollismman suurena äänestysaktiivisuuden toteutumana.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU ----- TIEDE
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15577Kuva:
DSC_2034.JPG. 6. toukokuuta 2006, klo 12:03. Copyright by Ilkka Luoma. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/392805337/ --
Kuvateksti:
Eduskuntaan valinta tapahtuu ruohonjuuritasolta. Kansalaiset puntaroivat luottamusta, lupauksia, karismaa ja yleistä habitusta - kuinka kukin ehdokas hänelle sopisi. Kansakunnalla on kerran neljässä vuodessa mahdollisuus olla keskipisteessä, se on juuri nyt. Kuinka hyvin Kokoomus menestyy kahdella keihään kärjellä, jää kansalaisten ratkaistavaksi. Eräät kansalaiset myös ratkaisivat eduskunnan edessä olevien makasiinien ennen aikaisen kohtalon. Päätökset olivat otettu omiin käsiin. Tulevissa eduskuntavaaleissa toivotaan suurta aktiivisuutta ja korkeaa äänestysprosenttia. Seuraavat neljä vuotta ratkaisevat meidän huomisen suunnan - äänestä ja vaikuta!
Moskovassa vietettiin suuren isänmaallisen sodan päättymisen 60-vuotisjuhlia toukokuussa 2005 Punaisella torilla. Tämä sota tunnetaan myös toisena maailmansotana. Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen kahden toisen valtion päämiehen kanssa; oikealla puolella oli USA:n presidentti George W. Bush ja vasemmalla puolella Kiinan presidentti Hu Jin Tao. Järjestys oli mielenkiintoinen. Moskovan Punainen tori on ottanut vastaan suuret aseparaatit, nyt Venäjän armeija on suuressa muutoksessa - Putin haluaa sen pääsevän lähemmäksi nykyaikaisia armeijoita - ja nyt siitä on tehty eräissä piireissä uhka Suomelle.
[ ... muutamat lehdet Suomessa hoksasivat, että Venäjä on uusimassa kalustoltaan vanhentunutta armeijaansa. Nato intoilijat haikailevat siitä syntyvän uusi keino saada Suomen kansaa Naton taakse... ]
Maapallon kokonaisvarustelumenoista USA edustaa yli puolta. Viimeisen sadan vuoden aikana USA on ollut eniten sotia käynyt kansakunta. USA käyttää enemmän rahaa asevoimiinsa kuin seuraavat Kiina, Venäjä, Intia, Saksa, Englanti, Ranska ja koko muu Eurooppa yhteensä. Nyt Venäjästä halutaan vihjailla Suomelle uhkatekijää.
Venäjä ja Putin koetetaan saada uhaksi vetoamalla tiedustelutietoihin, joissa on huomattu, että Venäjä satsaa Pietarin alueen puolustamiseen, Kuolan niemimaalle ja Suomenlahden laivaväylien turvaamiseen. Nyky Venäjällä on vähän laivaväyliä maailman markkinoille - Venäjä elää viennistä ja nimenomaan öljystä, kaasusta ja muista raaka-aineista. Venäjä luonnollisesti haluaa turvaa näille kauppareiteilleen ja mm. kaasuputkelleen Saksaan.
Viimeisen vuoden aikana eräät menneen ajan äänitorvet ovat innostuneet esittämään vanhoja teesejä Venäjän karhusta ja niistä uhista, mitä Suomi voisi kokea nimenomaan idästä. Nato kohkaaminen on harvinaisen intomielistä ja itsepäistä. Suomen kansa on sanonut kyllästykseensä saakka selkeän ei - Natolle.
Erityisesti suurin sanomalehti, vastaavan päätoimittajansa Janne Virkkusen kynällä ajaa Natoa kansalaisten mieliin pääkirjoituksissaan. Gallupit huutavat jatkuvasti kansalaisten kielteistä Nato kantaa - suomalaiset ovat hyvin ymmärtäneet, ettei Venäjä muodosta uhkaa vaan mahdollisuutta. Venäjä on jo nyt Suomen suurimpia kauppakumppaneita ja nimenomaan itäinen Suomi odottaa paljon Karjala-yhteistyöltä.
Muutamat merkittävien sanomalehtien päätoimittajat ovat pohdinnoissaan päätyneet kannattamaan USA:n johtaman Nato-liittoutuman olevan se suurin vakuutus Suomelle. Lähempi tarkastelu tosin tuo esille muutamia huolestuttavia tekijöitä. USA on maapallon sotaisin kansa, jonka armeijaa on harjoitettu viimeiset vuosikymmenet jatkuvasti. USA on ainoita valtioita, joka käy suvereenien toisten valtioiden kimppuun, jopa kyseenalaisin perusteluin. USA operoi kaikilla mantereilla kasvattaen sotilaallista mahtiaan kaupallisuutensa varmistamiseksi. USA Nato-kärkitoimijana herättää vihamielisyyttä, osin syyttään, monissa maailman maissa, johtuen kaupallisista päämääristä, joissa kehitys- ja kehittyvien maiden raaka-ainevarannot ovat systemaattisesti siirretyt maailman suurimmille kulutusmarkkinoille aikaansaamaan maailman suurimmat saaste- ja ilmastopäästöt.
Venäjä on suurvalta, vielä nimeksi, mutta se on raaka-aineiden suurvalta, jonka lähteistä mm. EU elää suuressa riippuvuussuhteessa. Venäjä tulee epäilemättä käyttämään tilanteen hyväksensä, kuten kaikki suurvallat tavallansa ja perinteillänsä. Kaupallisiin hegemoniapyrkimyksiin voidaan vastata tuotekehityksellä, innovaatioilla ja elämäntapamuutoksilla. Venäjä on EU:n ja Kiinan raaka-ainevarasto ja tulee keräämään tarvitsemiaan tuotekehitysinvestointeja maahansa kasvattamalla luottamustaan. Muistaako kukaan suomalainen milloin Venäjä olisi katkaissut kaasun tulon Suomeen?
Kun Helsingin Sanomien Janne Virkkunen huomasi, etteivät kansalaiset muuta näkemyksiään Nato-vastaisuudestaan, keksi hän pääkirjoituksiinsa vedoksi Venäjän varustautumisen - siitä tehtiin mahdollinen uhka, jonka avulla uskotaan Natoa työnnettävän kuin käärmettä piippuun kansalaistemme hyväksyttäväksi. Suomen kansa on lukenut kirjoitukset hyvin ja ymmärtää, ettei Venäjän varustautuminen uhkaa millään tavoin Suomea. Onkin aiheellista esittää Janne Virkkuselle kysymys: Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen, erityisesti kun me emme edes kuulu Natoon? Mikä on Suomen muodostama uhka Venäjälle?
Suomelle on sen sijaan uhkana Nato-operaatiot. Espanja kärsi päätöksistään mennä Irakiin sotaan, minkä vaikuttimet sodanjulistuksena USA:lta edellyttivät hyvin arveluttavia, jopa valheellisia perusteluja. Tulisiko Suomen myös syyttään kärsiä Nato-veturin USA:n virheellisistä päätöksistä? Pitäisikö Suomen osallistua arveluttaviin vapautusoperaatioihin kaikkialla maailmassa? Voisi myös kysyä, mihin Suomi Natoa tarvitsee?
Suomi tulee saamaan suurimman arvostuksen ja kunnioituksen uudesta liittoutumattomuudesta ja todellisista rauhanturvaamisjoukoista - Suomi sotilasliitoista puolueettomana toimijana saa arvostuksen kaikista maista, tällöin meillä ei ole Nato- eikä muitakaan rasitteita. Meitä ei voida boikotoida, me voimme harjoittaa puolueettomana maana kaikein parhaiten kauppaa kaikkien kanssa. Huomisen supervalta Kiina arvostaa Suomen liittoutumattomuutta. Puolueettomuutemme tuo aivan erityisiä mahdollisuuksia huomisen maailman suurimmille markkinoille - Kiinaan.
Suomi menestyy myös Venäjän erityistuntijana. Meidän tulisi muistaa, että emme ole puhtaasti länsimainen maa, vaan olemme myös sekoitus itää satojen vuosien perintönä. Meillä Suomessa on ainutlaatuinen ominaisuus, mitä mm. Ruotsilla ei ole. Me nimittäin olemme kyenneet taistelemaan miltei mahdottomissa olosuhteissa yhtä maailman suurinta maata vastaan - ja tämän nykyinen Venäjä tietää. Suomi selvisi Saksan avulla ja tänään nimenomaan Venäjä toimii läheisemmin juuri Saksan - EU-eurooppaveturin kanssa. Suomen parhaat rauhantakeet syntyvät Saksasta ja Venäjältä.
Suomi voi solmia läheiset tekniset, huollolliset ja yhteistoiminnalliset suhteet Euroopan Nato-joukkoihin, kuten se voisi myös harjoittaa yhteistyötä myös Venäjän ja Ruotsin armeijan kanssa. Suomen huominen on Nato-vapaavyöhyke jo perinteellisenä lännen ja idän rajavaltiona halliten niin itäiset kuin läntisetkin puolustusdoktriinit.
Ollakseen uskottava Suomen on varustettava oma armeijansa vastaamaan sitä arvostusta, mitä Suomen kansa haluaa ja edellyttää kansalaistemme ainoalta todelliselta turvalta viimeisen hädän hetkellä.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.comKESKUSTELU --- TIEDE
Kuva:
B0002934.JPG. 22.toukokuuta 2005, klo 20:44 [FI-time]. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan tekstin kanssa.
Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/392351245/ --
Kuvateksti:
Moskovassa vietettiin suuren isänmaallisen sodan päättymisen 60-vuotisjuhlia toukokuussa 2005 Punaisella torilla. Tämä sota tunnetaan myös toisena maailmansotana. Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen kahden toisen valtion päämiehen kanssa; oikealla puolella oli USA:n presidentti George W. Bush ja vasemmalla puolella Kiinan presidentti Hu Jin Tao. Järjestys oli mielenkiintoinen. Moskovan Punainen tori on ottanut vastaan suuret aseparaatit, nyt Venäjän armeija on suuressa muutoksessa - Putin haluaa sen pääsevän lähemmäksi nykyaikaisia armeijoita - ja nyt siitä on tehty eräissä piireissä uhka Suomelle.
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?
[ ... talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]
Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.
Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa - tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.
Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä. Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.
Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle. Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.
Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista. Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta, jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.
Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.
Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle, joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu. Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.
Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --
Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
