tiistaina, syyskuuta 17, 2013

Nalle Wahlroos on lähtöisin apteekin huuruista

Nallella on visio – se on yhdistää Sampo Oyj sekä Nordea konserni finassitavarataloksi, jonka palvelut löytyvät maailmanverkosta – eikä niinkään pankkisaleista, joihon kahinakansa tuo kengissään vain hiekkaa. Björn Wahlroos on monien mielestä sietämättömän rikas, onnekas, juoni, ovela, osaava, taitava ja menestyvä.

Kannattaa tutkia mistä tohtori Wahlroos on lähtöisin, uteliaisuudella voisi tutkia hänen Mandatum aikansa, jolloin hän kisasi Conventumin Peter Fagernäsin 0] kanssa – voittaen hänet 6-0. Täältä löytyy se siemen, josta Nallen kommunistiset ideologiat lopullisesti haihtuivat höyryinä aatteiden harhamaailmaan.


Nalle on lähtöisin apteekkien höyryistä –

hänen äitinsä oli Hyvinkäällä tunnettu apteekkari ”mustasurma” ja isä ”Buntta” *] oli kuuluisa, jo presidentti Urho Kekkosen aikainen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö, joka siirsi vastaanoton jo varhaisiltapäivällä toimistoa lähellä olevaan Pata-Ässä karaokebaariin – näin nykyisestä teollisuus- ja elinkeinoministeriöistä huhuillaan.

Björn Wahlroos ihastui nuorisoliikeaikoina kommunismiin; tutki sitä aikansa ja siirtyi rahanhajuiseen maailmaan oveluudella ja terävällä kielellä, jota on vaikea voittaa – hän on ikäänkuin raivovihreiden Pentti Linkola, jota toimittajat eivät saa selätetyksi millään – kuten ei YLE 1:n Jälkiviisaiden Kalle Isokalliota 2], joka on tavallansa samanlainen suverenisti, mutta vain puheiden osalta.


Wahlroos takoo rahaa – itselleen,

yhtiöllensä ja muille, lähinnä osakkeenomistajille. On lähes varmaa, että Björn yhdistää Nordean ja Sammon ja tekee siitä voimaliittymän. Mikä tämän liitoksen kruunaa, sillä yhdistyminen ei tee yhtiöstä edes ”eurooppakelpoista”, siksi pieni sekin vielä olisi – muihin nähden, puhumattakaan maailmanluokan kiinalaispelureista, joilla muhivat maailman suurimmat pankit.


Nalle tekee rahaa kaikesta, mihin tarttuu –

myös maanviljelyksellä; ollen eräs suurimmista maataloustuensaajista – laillisesti ja sääntöjen mukaisesti. Wahlroos on opettanut poikansa myös peluriksi; Tuomas Wahlroos on tunnettu pokerin ammattipelaaja, joka takoo rahaa pelipöydistä, joissa ei ole mitään tekemistä reaalitalouden ja kohta koittavan nälänhädän kanssa.

...
VIITTEET
*] Bror ”Buntta” Wahlroos, jonka kolmas nimi oli muuten Napoleon ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos - [wiki]
2] Kalle Isokallio ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio - [wiki]

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten pankkiiri Björn Wahlroosista

Eletään vuotta 2007 - Arvostukset kohtaantuvat kuluttamisessa ja rahanteossa – money makers – Björn ”Nalle” Wahlroos – samaan aikaan Kokoomuksen innokas puoluejohtaja Jyrki Katainen siirtyy hallitusvastuuseen, voitettuaan vaalit pitkälti Sauli Niinistön avulla ---


[ … talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]
Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa -

tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä.

Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle.

Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista.


Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta,

jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.


Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle,

joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu.

Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.
Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?



Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvaliite:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --
Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?




ALUS
BLOG 23 096 | 2 112 | 2 421 - IL
---17092013---


doc.: wahlroos_17092013.doc – OpenOffice.org Writer


837 | 7506

Ei kommentteja: